Tiettyjä joulutraditioita ei vaan voi vastustaa. Saavuin juuri perinteisestä tilaisuudesta, jossa Suomen Turku julisti Joulurauhan koko maahan. Kuningatar Kristiinan käskykirje määritteli julistuksen sanamuodon vuonna 1649 ja sen tarkoitus oli rauhoittaa liian riehakkaaksi yltynyttä joulun viettoa. Köyhälistölle tarjottiin kuria ja lain kouraa, enään ei saanutkaan tunkeutua porvariskoteihin kerjäämään ruokaa ja viinaa.
Oman ristiriitaisen mausteensa Turun rauhaan tuo mahtipontisen sotilasmusiikin korostettu käyttö, jossa isänmaallisuus saa helposti tavoitellun hartaan ja juhlallisen tunteen sijasta uhoavan sävyn. Vielä Suomi nousee kostamaan kokemansa vääryydet, kerran laulu Synnyinmaan korkeimman kaiun saa.
Kotiin Kakolan mäen tuntumaan taivaltaessani pitkin tummana virtaavan Aurajoen rantaa, muistui mieleeni eräs pieni anekdootti Joulurauhanjulistuksen vaiheilta. Eräänä vuonna tapahtuman lehdistötiedotteeseen oli kirjattu avausvirreksi Jumala onpi linnassa. Nopea korjaus kertoi, että 'linnamme' on edelleen se oikea versio.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment